Kiertotalous ympäristöhallinnon ja hyvän politiikan tutkimuskohteena

Tutkin viime vuonna gradussani länsi-suomalaisen yrityksen ja sen ympärille muodostuneen ekoteollisuuspuiston ympäristöstrategian rakentumista ja uusia toimintatapoja. Yritys toimii uranuurtajana suljetun kierron ruoan- ja energiantuotannon aloilla, jonka toimintalogiikkaan kuuluu ympäristökuormituksen vähentäminen ja paikallisen ravinnekierron tukeminen. Tapaustutkimukseni yritys ja yritysekosysteemi valaisee erinomaisesti prosessi- ja ketjuorientoituneen ympäristöstrategian mahdollisuuksia nykyisissä ja tulevaisuuden elinkeinoissa. Samalla se nostaa esille ympäristöhallinnan, päätöksenteon ja politiikan ydinkysymyksiä siitä, millaista kestävä ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikka tulevaisuudessa voi olla. Kokoan tähän lyhyesti empiriasta kumpuavan pohdintani tuloksia politiikan ja kehittyvän demokraattisen ajattelun näkökulmasta.

Ekomoderni tuotantotoiminta ympäristöhallinnon ja hallinnan inspiraationa

Ekoteollisuuspuiston toimintaa määrittelee kiertotalousajattelu, koska sen käytännöt pohjaavat mahdollisimman pitkälle vietyyn ekotehokkuuteen, toimialojen yhteistoimintaan ja paikallisen ravinnekierron huomioimiseen. Tutkimukseni yhtenä tavoitteena oli hahmottaa ympäristöliiketoiminnan anatomiaa ja suomalaisen yhteiskunnan dynamiikkaa ympäristökuormituksen vähentämispyrkimyksissä. Tapaus nostikin esille julkisen vallan ja talouden instituutioiden sekä teknologian ja teollisten systeemien suunnan hakemisen läpivirtataloudesta aineenvaihdunnan paremmin tunnistavaan talouteen. Lähtökohtaisesti oli selvää, että haasteita ympäristöinnovaatioihin, liiketoimintaan ja ympäristösääntelyyn liittyvässä kehityksessä löytyy varmasti monia. Niiden havaitseminen ei kuitenkaan ollut tutkimukseni tärkeintä antia, mutta haasteet johtivat kysymään uusia kysymyksiä elinkeinojen harjoittajien, ympäristöhallinnon ja toimijoiden välisen yhteistyön kannalta.

Haasteet kuuluvat olennaisesti kaikenlaiseen kehittämiseen, joiden ratkaiseminen ja uuden oppiminen kuuluvat kehitystyöhön. Tutkimallani yrityksellä ja varsinkin sen perustajalla on pitkä kokemus elintarviketuotannossa, jossa alun konkreettiset haasteet ja opitut käytännöt johdattivat yritystä syvempiin ympäristömyönteisiin ratkaisuihin. Energiaa, vettä ja materiaalia hukkaamattomalla ruoantuotantoratkaisulla on pitkät juuret yrityksen historiassa, jossa haasteista on syntynyt omaleimainen ja kunnioitettava kokonaisuus.

Kävellessäni ekoteollisuuspuistossa pohdin yksittäisten ihmisten ratkaisuja, teknologian kehittymistä ja toimijoiden yhteistoimintaa. Poistuessani toimipaikasta ajattelin, millaista tietoa näkemäni ekomoderni ratkaisu tarjoaa ympäristöhallinnolle ja laajemmin ympäristöhallinnan kannalta. Tutkimustyöni eräänä haasteena oli analysoida ekoteollisuuspuiston käytäntöihin ja toimintaympäristöön liittyvää monimuotoista toimijuutta. Uusmaterialistinen poliittinen näkökulma korostaa aktiivisen toimijuuden olevan yhteiskunnassa myös ei-inhimillistä ja elotonta. Siksi liiketoimintaympäristön analyysiosion keskeisiksi kohteikseni valikoitui inhimillisen ja ei-inhimillisen aineellisen toimijuuden vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteet.

Hajautettu yhteistoimijuus – osallisina mikrobit, metaanikaasu ja rasvahapot

Tarkastelin tutkimuksessani toimijuuden aineellisia ilmentymiä ja luonnetta kolmen konkreettisen esimerkin avulla. Näitä olivat biokaasutuotantolaitoksen mikrobit, metaani ja kalaöljyjen n-3 sarjan rasvahapot. Havaintojeni ja aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta pystyin muodostamaan tarkempaa käsitystä tapahtumien kulkuun, prosesseihin ja yhteiskunnan kulttuuriin vaikuttavista osallisista.

Hapettomien tilojen mikrobit osallistuvat tuotantoprosessiin, kasvihuonekaasu metaanilla on ollut vaikutuksensa poliittisen päätöksentekoon ja ruoan sisältämillä rasvahapoilla on huomattu olevan ihmisen mielialaa säätelevää voimaa.

Lyhyesti kuvailtuna, elävät mikrobit ovat samaan aikaan tuotantolaitoksen henkilöstölle instrumentteja ja yhteistyökumppaneita. Metaani biokaasureaktorissa on tärkeä osa uusiutuvaa energiaa, mutta vapaana luonnossa ilmasto-ongelma, johon politiikoilla puututaan. Kalaöljyjen rasvahapoilla on puolestaan yhteys mieleen sekä niukkeneviin kalakantoihin.

Tutkimukseni perusteella voi sanoa, että kaasulla, mikrobeilla ja rasvoilla on erityyppistä ja eriasteista voimaa muuttaa tapahtumien kulkua, usein yllättävilläkin tavoilla. Vaikutuksen voimakkuus ja laatu riippuu esimerkiksi toimijoiden kokoonpanosta, tiheydestä, ajasta ja paikasta. Näiden ei-inhimillisten esimerkkien toimijuus perustuu niiden kykyyn olla aktiivisia, tuottaa ja sammuttaa reaktioita, liittoutua ja kilpailla. Ihmiset ja yritykset ovat täysin kytkeytyneitä näihin prosesseihin, verkostoihin ja toimijarakennelmiin.

Elinvoimaisuus näyttää selkeästi kumpuavan inhimillisen ja ei-inhimillisen monimuotoisesta ja hajautetusta toimijakumppanuudesta. Tätä hajautettua, aineellista toimijuutta tutkitaan paljon maailmalla ihmis- ja luonnontieteissä, koska se auttaa hahmottamaan syvällisesti yhteiskunnan ympäristö- ja luontosuhteita. Parhaimmillaan aineellisen todellisuuden luonteen ja vuorovaikutussuhteiden paremmalla ymmärryksellä voikin mielestäni olla syviä vaikutuksia niin eettiseen ja poliittiseen ajatteluun kuin ympäristöpolitiikkaan.

Kansan vai monien valta – hyvän politiikan valintoja

Hajautetun, materiaalisen ja elinvoimaisen toimijuuden näkökulma politiikkaan johtaa uudelleenarvioimaan millaista valta ja osallisuus tosiasiassa yhteiskunnassa on, ja miten mykkien toimijoiden ääni saadaan parhaiten kuuluviin erilaisissa toimintaympäristöissä. Demokraattisen ajattelun keskiössä ovat kansalaiset, jotka ovat sitoutuneet oikeudenmukaisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuksien poistamiseen. Hajautettu todellisuus ja toimijakumppanuus vastuuttaa pohtimaan osallisten parempaa mukaanottamista demokraattiseen päätöksentekoon.

Toimijuuden monimuotoisuus ja vaikutus päätöksentekoon näyttää nykyisen tiedon valossa kiinnostavalta ja merkittävältä myös seuraavan esimerkin perusteella. Viime vuosien aikana on alettu ymmärtämään ihmisen sisäisten mikrobiomien (video) yhteyttä hyvinvointiin (video). Suurin ja monimuotoisin bakteeriyhteisö sijaitsee ilmeisesti suolistossa. Arviolta 3-5 miljoonan suolistobakteerin geenit kommunikoivat ihmisen immuunijärjestelmän ja enteerisen hermoston kanssa. Bakteeriyhteisöjen tiedetään vaikuttavan terveyteemme ja sairastumisalttiuteen, mutta edelleen monet vaikutukseen liittyvät seikat ovat hämärän peitossa. Suoliston mikrobiomien ja ihmisen yhteisevoluutio on kuitenkin miljoonien vuosien tulosta ja yhteiselo jatkuu edelleen.

Ihmisten sisäinen ekosysteemi ja aktiivinen toimijuus näyttää poliittisen ajattelun kannalta keskeiseltä, aiempien esimerkkien ohella. Kansalainen koostuu monista olioista ja on kokonaisuudessaan aineellinen toimijarakennelma, jossa ympäristö ja luonto ovat myös ihmisen sisällä. Tämän vuoksi olisi viisasta ja oikeudenmukaista kiinnittää huomiota ekologisiin suhteisiin ja aineellisiin prosesseihin.

Hyvän ympäristöpolitiikan saavuttamiseksi uusmaterialistinen näkökulma ohjaa tasapainottamaan suhdetta monimuotoisten toimijoiden välillä. Lajien ja olioiden yhteenkietoutuneisuus on melko helppo havaita, mutta on vaikea keksiä nopeaa ratkaisua, miten oliot saadaan samaan päätöksenteon veneeseen. Poliittinen ajattelu uudistuu yleensä hitaasti, mutta elinympäristöjen tapahtumiin ja olosuhteisiin vaikuttavan monimuotoisen toimijuuden täsmällisempi ymmärtäminen on ajattelun uudistumisen avaimia. Tätä ajattelua voi mielestäni tukea ja kehittää konkreettisesti silloin kun punnitaan esimerkiksi ympäristön hyödyntämisen kestävyyttä tai yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Ympäristöhallinnan osapuolet niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla voivat muuntaa toimintatapojaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ekologisia suhteita, ekosysteemejä ja elinvoimaa tunnistavaan suuntaan. Julkinen valta voi omalta osaltaan kehittää sääntelymekanismeja monipuolisemmiksi ja mahdollisuuksien mukaan joustavammiksi.

Vaikuttaa siltä, että teollisen yhteiskunnan tuotannon ja kulutuksen parempi sovittaminen ekologisiin reunaehtoihin edellyttää yhteiskunnilta luovuutta ja vanhoista tavoista tietoista poisoppimista sekä herkkyyttä ymmärtää monimuotoisuutta ja sietää epävarmuutta. Tällaisia elinvoimaa ylläpitäviä valmiuksia voidaan yhteiskunnassa parantaa poliittisella ohjauksella, joka mahdollistaa ekologisesti, sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti kestäviä uusia tuotanto- ja kulutustapoja. Sitä ennen on keskusteltava ja neuvoteltava siitä, millaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan tähdätään.

 

Lue lisää:

Uusmaterialismista verkostojen, objektien ja kokoelmien ontologiana – Vibrant matters/ an Interview with Jane Bennett blogissa Philosophy In The Time Of Error.

Bennett, Jane 2010. Vibrant Matter: The Political Ecology of things. Durham, NC: Duke University Press.

Dolphijn, Rick & Van Der Tuin, Iris 2012. New Materialism. Interviews & Cartographies. Open Humanities Pressin kautta.

Hirvonen, Leena 2017. Ekologinen modernisaatio ja hajautettu toimijuus: Tapaustutkimus suomalaisen biotalousyrityksen toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Pro gradu. Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto.

 

Mainokset